Markkinoinnin trendit 2027

Pitääkö kaikki taas opetella uudestaan?

Vuosi vaihtuu, ja markkinoijan eteen kannetaan jälleen uusi pino ennustuksia. Vanhat keinot kuolevat. Tekoäly mullistaa kaiken. Geneerinen sisältö kuolee. Jossain päin LinkedIniä joku on jo ehtinyt ilmoittaa, että markkinointi muuttuu lopullisesti.

Rauhoitetaan kuitenkin tilannetta hieman.

Periaate: jotain uutta, jotain vanhaa

On vielä liian aikaista julistaa varmoina, mitkä ilmiöt todella hallitsevat vuotta 2027. Siksi emme väitä tietävämme, mitkä markkinoinnin trendit lyövät varmasti läpi vuonna 2027. Sen sijaan tarkastelemme muutoksia, joihin markkinoijan kannattaa kiinnittää huomiota. Ja vaikka uusia työkaluja, kanavia ja kirjainyhdistelmiä näyttää riittävän, kaikkea ei tarvitse opetella alusta.

Vuoden 2027 pääperiaate saattaakin olla: jotain uutta, jotain vanhaa.

Mitä uutta markkinointiin voi olla tulossa? Mitkä vanhat perusasiat muuttuvat entistä tärkeämmiksi? Ja mihin ei ehkä kannata innostuksissaan kaataa koko ensi vuoden budjettia? Katsotaan.

Tekoäly markkinoinnissa ei ole enää uutinen

Markkinoinnin trendit ovat viime vuosina olleet enemmän tai vähemmän tekoälykeskeisiä. Ensin ihmeteltiin, osaako tekoäly kirjoittaa blogitekstin. Sitten ihmeteltiin, osaako se tehdä kuvan, videon, mainoskampanjan ja kenties vielä keittää kahvit markkinointipalaveriin.

Vuonna 2027 kiinnostavin asia ei välttämättä ole se, että markkinoinnissa käytetään tekoälyä. Sitä käytetään jo nyt sisällöntuotannossa, ideoinnissa, analytiikassa, mainonnan optimoinnissa ja monessa muussa työkalussa.

Vuoteen 2027 mennessä tekoälyn käyttö voi olla niin tavallista, ettei se itsessään enää tarjoa yritykselle kilpailuetua. Ratkaisevammaksi voi nousta se, mihin tekoälyä käytetään ja mitä ihminen tuo tekemiseen mukaan.

Täydellisestä voi tulla vähän tylsää

Kun yritykset saavat käyttöönsä yhä parempia teksti-, kuva- ja videotyökaluja, markkinointisisällöstä voi tulla teknisesti erittäin siistiä. Kieli on virheetöntä. Kuvassa on juuri oikea valaistus. Video etenee sopivalla rytmillä.

Geneerisen sisällön määrän kasvu saattaa nostaa persoonallisen viestinnän arvoa. Markkinoinnissa voidaan nähdä vastareaktio, jossa liian siloteltu sisältö alkaa näyttää juuri siltä, mitä se onkin: helposti tuotetulta. Jatkossa voidaan nähdä enemmän yrityksen omaa puhekieltä, vahvoja näkemyksiä ja oikeita asiantuntijoita.

Tästä voidaan käyttää nimeä anti-vanilla. Käytännössä kyse on siitä, että brändi uskaltaa maistua joltain. Kaikkea ei käsikirjoiteta viimeiseen hengenvetoon asti, eikä jokaista särmää hiota pois.

Ihmiset nousevat logojen rinnalle

Perustajavetoisesta markkinoinnista ja työntekijälähettiläisyydestä on puhuttu jo pitkään. Nekään eivät siis ole vuoden 2027 uusia keksintöjä. Niiden merkitys voi silti kasvaa, jos yleisö alkaa suhtautua entistä epäilevämmin kasvottomaan yritysviestintään.

Perustaja voi kertoa, miksi yritys on olemassa ja mitä matkalla on opittu. Työntekijä voi näyttää, miltä yrityksen arki oikeasti näyttää PowerPointiin kirjoitettujen arvojen ulkopuolella.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisesta toimitusjohtajasta pitäisi tehdä LinkedIn-vaikuttaja tai koko henkilöstö määrätään julkaisemaan somepostaus tiistaisin kello 8.15. Pakotettu aitous on yleensä varsin tehokas tapa päästä aitoudesta eroon.

Toimivampi lähtökohta on löytää organisaatiosta ihmiset, joilla on sekä sanottavaa että halua sanoa se.

GEO ei ole uusi asia

Myöskään GEO eli näkyvyyden optimointi generatiivisissa hauissa ja tekoälypalveluissa ei ole enää uusi tulokas.

Yritykset ovat jo ehtineet pohtia, miten niiden sisältö näkyy ChatGPT:n, Geminin ja muiden tekoälypohjaisten palveluiden vastauksissa. Perinteisen hakukoneoptimoinnin rinnalle on syntynyt käytäntöjä, joilla sisältöä pyritään tekemään ymmärrettäväksi ja hyödynnettäväksi myös generatiivisille järjestelmille.

GEO:n merkitys voi kasvaa sitä mukaa, kun tiedonhaku hajautuu tavallisista hakukoneista yhä enemmän tekoälypalveluihin ja alustojen sisäisiin hakuihin. Markkinoijan kannalta peruskysymys kuitenkin säilyy: löytyykö yritys silloin, kun potentiaalinen asiakas yrittää ratkaista ongelmaansa?

Asiakas voi etsiä tietoa Googlesta, kysyä suosituksia ChatGPT:ltä, vertailla kokemuksia Redditissä ja katsoa opastusvideon YouTubesta. Siksi kannattaa huolehtia siitä, että yrityksen sisältö on sekä ihmisen että koneen ymmärrettävissä.

Markkinoinnin trendit eivät siis välttämättä työnnä SEO:a sivuun ja korvaa sitä GEO:lla. Todennäköisempi kehityssuunta on, että löydettävyyttä rakennetaan yhtä aikaa hakukoneita, tekoälypalveluita, sosiaalisen median hakuja ja ihmisiä varten.

Seuraava asiakas saattaa olla tekoälyagentti

Tässä päästään yhteen vuoden 2027 uudemmista ja samalla epävarmemmista kehityssuunnista.

Ihminen voi pyytää tekoälyagenttia etsimään itselleen kestävät lenkkarit alle sadalla eurolla, vertailemaan sopivat CRM-järjestelmät tai kilpailuttamaan työmatkan hotellit annettujen ehtojen perusteella.

Jos tällainen toimintatapa yleistyy, markkinoijan pitää palvella ihmisen lisäksi tekoälyagenttia, joka tekee ensimmäisen karsinnan ihmisen puolesta.

Silloin kauniin kampanjasivun rinnalla painavat hieman arkisemmat asiat. Onko tuotetieto ajan tasalla? Ovatko hinta, saatavuus ja toimitusehdot löydettävissä? Voiko tuotteita vertailla keskenään? Ovatko vastuullisuusväitteet todennettavissa? Ymmärtääkö järjestelmä, kenelle tuote sopii ja kenelle ei?

Jos tekoälyagentti yrittää vertailla tuotetta, mutta löytää kolmelta sivulta kolme eri hintaa ja vastuullisuuslupauksen tueksi lähinnä kuvan metsästä, se saattaa jatkaa matkaa seuraavaan vaihtoehtoon.

Eikä siinä oikeastaan ole mitään kovin futuristista. Jos asiakas ei löydä tarvitsemaansa tietoa, hän valitsee todennäköisemmin vaihtoehdon, josta tieto löytyy. Tulevaisuudessa valinnan saattaa vain tehdä ensin asiakkaan agentti.

Yhteisö voi olla arvokkaampi kuin suuri yleisö

Mahdolliset markkinoinnin trendit eivät rajoitu tekoälyyn. Myös vaikuttajamarkkinoinnissa voidaan nähdä liike yksittäisistä kampanjoista kohti pidempiä kumppanuuksia ja tarkemmin rajattuja yhteisöjä.

Miljoona seuraajaa näyttää raportissa komealta. Pienempi niche-yhteisö voi kuitenkin olla yritykselle huomattavasti arvokkaampi, jos aihe, yleisö ja vaikuttaja sopivat aidosti yhteen.

Samalla yksittäisten mainosjulkaisujen rinnalle voi tulla enemmän jatkuvia yhteistyömalleja. Pitkä kumppanuus antaa sisällöntuottajalle aikaa tutustua tuotteeseen, muodostaa siitä oman näkemyksensä ja puhua siitä luontevana osana muuta sisältöään.

Tykkäykset eivät kuole, mutta niiden pitää tietää paikkansa

Markkinoinnin trendit -listauksissa on tapana ilmoittaa joka vuosi jonkin tutun asian kuolemasta. Tällä kertaa ehdokkaana ovat turhamaisuusmittarit: näyttökerrat, klikkaukset ja tykkäykset.

Tuskin ne mihinkään kokonaan katoavat. Ne voivat edelleen kertoa, tavoittiko sisältö ihmisiä ja herättikö se jonkinlaisen reaktion. Ongelma syntyy vasta silloin, kun välivaiheen mittarista tehdään markkinoinnin lopullinen tavoite.

Viisituhatta tykkäystä on mukava asia. Vielä mukavampi olisi tietää, vaikuttiko markkinointi tunnettuuteen, kysyntään, myyntiin tai asiakkaan elinkaariarvoon.

Vanha sääntö toimii siis tulevaisuudessakin: mittaa sitä, millä on liiketoiminnalle merkitystä.

Vanhoista perusasioista tulee entistä tärkeämpiä

Kun tekoäly tekee sisällön tuottamisesta ja kampanjoiden rakentamisesta entistä helpompaa, taktiset keinot ovat nopeasti kilpailijoiden kopioitavissa. Brändin positiointi, tunnistettava tarina ja asiakasymmärrys eivät ole.

Yrityksen on edelleen tiedettävä, kenelle se on olemassa, minkä ongelman se ratkaisee ja miksi asiakkaan pitäisi valita juuri se. Jos näihin kysymyksiin ei ole selkeää vastausta, tekoäly auttaa lähinnä tuottamaan epäselvää markkinointia aikaisempaa nopeammin.

Kone voi käsitellä asiakaspalautetta ja tunnistaa keskusteluista toistuvia huolia. Markkinoijan tehtäväksi jää ymmärtää, mitä nämä huolet tarkoittavat ja millä tavalla brändi voi niihin uskottavasti vastata.

Teknologia muuttuu. Ihmiset pysyvät sopivan hankalina.

Mitkä markkinoinnin trendit kannattaa ottaa tosissaan?

Ainakin tekoälyagenttien ja generatiivisen löydettävyyden kehitystä kannattaa seurata. Brändien on hyvä tarkistaa, onko niiden tieto ymmärrettävää sekä ihmisille että järjestelmille, jotka voivat tulevaisuudessa osallistua vaihtoehtojen vertailuun.

Samalla kannattaa varautua geneerisen sisällön vastareaktioon. Mitä helpommaksi teknisesti hyvän sisällön tuottaminen muuttuu, sitä arvokkaammaksi voivat tulla oma näkemys, tunnistettava ääni ja oikeat ihmiset.

Mutta kaikkea ei tarvitse vaihtaa.

SEO ei katoa GEO:n tieltä. Googlea ei tarvitse kantaa hautaan tekoälyhakujen vuoksi. Suuri yleisö ei muutu arvottomaksi siksi, että pienistä yhteisöistä puhutaan. Tykkäys ei lakkaa olemasta mittari, vaikka sen rinnalle tarvitaan liiketoiminnan kannalta olennaisempia lukuja.

Markkinoinnin trendit 2027 eivät todennäköisesti muodosta yhtä suurta vallankumousta. Edessä voi ennemmin olla monta päällekkäistä muutosta, joiden keskellä uuden teknologian mahdollisuudet ja vanhat perusasiat pitäisi saada toimimaan yhdessä.

Vuoden 2027 kiinnostavin kysymys ei ehkä olekaan, kuinka paljon tekoälyä markkinoinnissa käytetään. Kiinnostavampi kysymys on: mitä sellaista brändi tuo maailmaan, mitä kuka tahansa ei voi generoida napin painalluksella?