EN

Mitä hyötyä lukihäiriöstä on käyttöliittymä­suunnittelijalle?

Sanni Pulkkinen

Tiedätkö sen tunteen, kun olet verkkosivulla ja edessäsi on hienon näköinen sivu, mutta fontti on todella erikoinen ja vaikealukuinen? Tai teksti on liian pitkänä pötkönä ja aivan liian leveänä ja pienenä? Tekee mieli poistua sivulta, vaikka se näyttääkin hienolta ja sisältö kiinnostaisi. Minä tiedän.

Lukihäiriöisenä ihmisenä näen nopeasti ja hyvin selvästi, jos jokin nettisivu on epäselvä tai vaikeaselkoinen. Ärsyynnyn liikkuvasta sisällöstä, jota en ehdi lukea ja siitä, jos tekstin ja taustan välinen tummuuskontrasti ei ole kohdallaan. Koen käyttöliittymäsuunnittelijana hyötyväni lukihäiriöstäni, sillä se saa minut suunnittelijana ottamaan huomioon myös saavutettavuuden.

Lanseerasimme 8.6.2021 tytäryhtiömme Selko Digitalin, joka erikoistuu saavutettaviin verkkopalveluihin. Tutustu osoitteessa selkodigital.fi.

 

Miten saavutettavuus liittyy käyttöliittymä­suunnitteluun?

Saavutettavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä verkkopalveluiden helppokäyttöisyyttä ja esteettömyyttä. Sitä, että todella jokaisen on mahdollista käyttää verkkopalvelua. Suunnittelussa sekä toteutuksessa tulisi huomioida tekninen toteutus, helppokäyttöisyys sekä sisällön selkeys ja ymmärrettävyys.

Saavutettavuus tarkoittaa eri ihmisille hiukan eri asioita riippuen käyttäjän tarpeista. Hyvin suunniteltu ja toteutettu saavutettava verkkopalvelu auttaa meitä jokaista, kun taas huonosti rakennettu sivusto estää osaa meistä käyttämästä sivua lainkaan. Kysymys on siis yhdenvertaisuudesta mahdollistaa kaikille käyttäjille samat mahdollisuudet sovellusta tai verkkopalvelua käytettäessä.

Itse koen saavutettavuuden tärkeäksi, sillä olen juuri se käyttäjä, joka tarvitsisi saavutettavuutta ja selkeitä rakenteita. Johdonmukaisuuden ja selkeyden tulisi olla osa sivua myös rajoitteista riippumatta.

Usein saavutettavuudesta puhuttaessa nousee esille, kuinka nettisivuja käyttävän tulisi pystyä liikkumaan sivulla pelkän näppäimistön avulla ja kaikilla kuvilla tulisi olla tekstivastineet siltä varalta, jos käyttäjä on vaikka näkövammainen. Saavutettavuus ei kuitenkaan ole este käyttöliittymäsuunnittelijan luovuudelle, eikä pakota suunnittelemaan palveluita, jotka ovat tylsiä ja rumia.

 

Lukihäiriöisen käyttöliittymä­suunnittelijan vinkit saavutettavampaan sisältöön

Jokaisella voi olla eri tarpeita saavutettavuuden suhteen ja siksi kerronkin nyt viisi asiaa, jotka otan huomioon lukihäiriöisenä käyttöliittymäsuunnittelijana:
 

1. Vältä liikkuvia elementtejä ja välkkyvää sisältöä

Lukihäiriöisenä on vaikeaa keskittyä tekstin lukemiseen, jos verkkosivulla on liikkuvia osia tai kuvia, eikä niitä voida pysäyttää. Myös liialliset pop-up -ikkunat, välkkyvät elementit ja chatbotit häiritsevät keskittymistä ja tekevät tiedon etsimisen hankalaksi.

2. Muista responsiivisuus

Tällä tarkoitetaan verkkosivun skaalautumista päätelaitteesta riippumatta siihen sopivaan kokoon esim. tietokoneelle, padille ja kännykälle. Kännykällä selatessa sivulla ei tarvitse zoomailla tekstiä tai se ei vaadi sivusuuntaista vierittämistä. Tämä auttaa hahmottamaan sivua paremmin, luo sivusta ammattimaisen näköisen ja sitä on helpompi käyttää.

3. Kiinnitä huomiota fontteihin

Käytä helposti luettavaa fonttia. Tätä voi tarkastella esimerkiksi siinä, kuinka I- ja L-kirjaimet erottuvat toisistaan (vrt. I i - L l) fontissa. Päätteelliset serif-fontit voivat olla monesti hankalalukuisempia verkkosivuilla kirjainten väkästen takia, jotka voivat liian pienenä tai pieneltä näytöltä vaikuttaa suttuisilta. Päätteettömät sans-serif fontit ovat suoraviivaisia ja tasaisia, siksi ne ovat usein helppolukuisempia verkkosivuilla. Toisaalta päätteellisten fonttien etuna on juurikin kirjainten parempi erottuvuus toisistaan.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa valintaa fonttiin, sillä käyttäjät ja päätelaitteet ovat erilaisia. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että verkossa päätteettömät fontit ovat helppolukuisempia, kun taas printtimediassa toimii paremmin päätteellinen fontti.

4. Tarkista, että tekstin ja taustan välillä on riittävä kontrastiero

Tekstin ja taustan välinen tummuuskontrasti on vähintään normaalissa tekstikoossa 4,5:1. Teksti on helpommin luettavaa, kun kontrastia on tarpeeksi. Kontrastin tärkeys korostuu, jos teksti on jostain syystä hyvin pientä.

5. Huomioi kielen selkeys

Viimeiseksi pohdittavaksi asiaksi nostaisin selkeäkielisen tekstin. Verkkosivulla oleva teksti ei saisi sisältää vaikeita termejä, joita ei selitetä auki lukijalle. Myös otsikot, jotka eivät kuvaa tai kerro aiheesta ovat huonoja. Kannattaa myös välttää pitkiä ja polveilevia lauseita sekä erikoisia kielikuvia. Selkeään kieleen kuuluu tavanomaista ja ymmärrettävää sanastoa, joka ei vaadi lukijalta ennakkotietoa aiheesta. Vaikka verkkosivusto täyttäisi kaikki tekniset saavutettavuusvaatimukset, mutta tekstisisältö on hyvin vaikeaselkoinen, lopputulos ei ole kovin saavutettava.

 

Lue lisää saavutettavuudesta Selko Digitalin sivuilla!

Kiinnostuitko?

Sanni Pulkkinen

UX/UI Designer

Sanni Pulkkinen

Ota yhteyttä