Louhos Digitalin sisällöntuottaja ja copywriter Taneli Virjonen on urallaan kirjoittanut sisältöä lähestulkoon jokaisen mahdollisen alan yrityksille. Hän jos kuka tietää somejulkaisujen sielunmaiseman – ja kaiken sen työn, mikä siellä taustalla on.
Viestintäliiga perustettiin vuonna 2016. Ihan alkuun teimme ensimmäisille asiakkaillemme ainoastaan sisällöntuotantoa Facebookiin ja Instagramiin sekä joskus Twitteriin. Asiakkuuksien määrä kasvoi nopeasti ja samalla sisällöntuotantomme monipuolistui. Aloimme tehdä kampanjoita, viestintästrategioita, logopaketteja ja pian kaikkea mahdollista sisällöntuotantoa.
Vuonna 2020 ostimme liiketoimintakaupassa verkkosivuja ja -kauppoja tekevän Whitestonen, ja vielä saman vuoden aikana uudelleenbrändäsimme yrityksemme Louhos Digitaliksi. Tätä nykyä olemme täyden palvelun digitalo. Sisällöntuotanto ja some ovat edelleen hyvin tiiviisti mukana jokapäiväisessä työssämme.
Taitavasta kynästään tunnettu copywriterimme Taneli Virjonen on ollut palkkalistoillamme jo vuodesta 2017. Nyrkkisäännöksemme onkin muodostunut, että mitä monimutkaisempi viestintäyhteistyö, se ohjataan aina Tanelille.
Seuraavassa heitellään kysymyksiä, joihin Taneli vastailee.
Kauanko kestää tehdä yksi somejulkaisu?
Se vaihtelee todella paljon ja siihen vaikuttaa noin 529 pientä muuttujaa. Sosiaaliseen mediaan laitettavan julkaisun tekeminen voi kestää minuutin tai joskus kaikkinensa jopa tunteja.
Esimerkiksi kun aikoinaan meillä oli asiakkaana jääkiekkosarja Mestis, kirjoittelin verkkosivuille paljon uutisia, jotka sitten jaettiin somekanaviin. Eli linkkasin uutisen Facebookin ja Twitteriin ja kirjoitin kylkeen lyhyen seminokkelan saatetekstin. Tällaiseen rutiiniin menee noin minuutti. Jääkiekko ja urheilu ovat aiheina tuttuja, joten työ sujuu varsin helposti.
Tietysti tässä tapauksessa olin tehnyt verkkosivuille ensin uutisen, ja siihen uutiseen tarvittavan taustatyön. Eli somejulkaisuun meni minuutti, mutta kaikki se työ taustalla vei moninkertaisesti enemmän aikaa.
Jos taas asiakkaanani on jostain täysin tuntemattomalta alalta oleva yritys, menee somejulkaisun tekemiseen jo paljon enemmän aikaa. Ensinnäkin sisältöjä tehdessä täytyy perehtyä koko alaan sekä tutkia ja varmistaa, että kaikki tiedot ja faktat ovat kunnossa. Siihen päälle vielä saatetekstit.
Toisinaan lisähaastetta tuovat myös kuvat. Yleensä asiakkaalla on olemassa jonkinlainen kuvapankki, josta voi sitten valita uutiseen ja päivitykseen sopivan kuvan. Mutta joskus tarvitsee hieman vaivata graafisia suunnittelijoita räätälöimään oikeanlaisen kuvan.
Sisällöntuottajan arkeen kuuluvat myös tekniset haasteet. Esimerkiksi Facebookin julkaisukenttään linkkiä syötettäessä ei voi koskaan varmaksi tietää, millainen näkymä luonnokseksi asettuu. Ihannetilanteessa päivitys näyttää visuaalisesti kauniilta, mutta turhan usein Facebook leikkaa automaattisesti kuvanäkymän aivan pieleen.
Jos esimerkiksi verkkosivujen artikkelikuvassa on ihminen, ja kun artikkelin linkkaa Facebookiin, saattaa päivitysluonnoksessa tämän ihmisen pää olla rajautunut kuvan ulkopuolelle. Jos somejulkaisun tekijällä on ammattiylpeyttä, hän ei voi sellaista päivitystä julkaista. Teknisten haasteiden kanssa vääntäminen ja säätäminen vievät toisinaan yllättävän paljon aikaa. Tämä oli vain yksi esimerkki.
Mitä työvaiheita somejulkaisu sisältää?
Yleensä meillä on tehtynä viestintäsuunnitelma tai -strategia, johon olemme keränneet aiheita, mistä kaikesta julkaisuja asiakkaille tehdään. Suunnitelmassa on myös käyty läpi, mihin kaikkiin somekanaviin julkaisuja tehdään. Jos päivitysaiheeseen sopivaa kuvaa ei asiakkaalla ole antaa, voimme etsiä kuvia myös kuvapankista tai ottaa itse uusia otoksia.
Sen jälkeen alkaa ehkä se haastavin ja samalla antoisin osuus eli kirjoittaminen. Asiakkaan toiveena on yleensä, että viestinnän sävy olisi rento ja hauska. Asiakas maksaa meille päivitysten tekemisestä, joten meidän täytyy tuoda jotain lisäarvoa täysin tavallisiinkin aiheisiin.
Esimerkiksi jos asiakkaanamme on ravintola, joka haluaa viikoittain julkaista tietoa ruokalistoistaan, niin en voi vain kirjoittaa kuvapäivityksen yhteyteen, että tänään on lounaalla maksalaatikkoa. Minun täytyy keksiä jotain enemmän, joka erottuisi somen informaatiotulvasta.
Milloin luovuus kukkii eniten?
Henkilökohtaisella tasolla luovuuteni ei kuki aamulla väsyneenä. Olen maailman huonoin aamuihminen, eikä minulta tule ikinä ennen lounasta mitään järkevää ulosantia. Pyrin aamuisin tekemään niin sanotut apinahommat. Eli ne kaikkein yksinkertaisimmat asiat, joihin kuuluu esimerkiksi haastatteluiden litteroinnit.
Iltapäivällä alan olla vireessä, mutta parhaimmat ideani tulevat usein iltaisin. Periaatteessa minun kannattaisi tehdä töitä vain iltaysin jälkeen ja laittaa tietokone kiinni joskus aamuyöllä, sillä silloin tulee levottoman hyvää sisältöä.
Copywriterin luovuuden kukkimisaika on kuitenkin yksilöllistä. Sisällöntuottajakollegani Petteri Poukka on luovimmillaan aamupäivisin – hän on saanut parhaimmat päivitysideat omiin asiakkuuksiinsa ennen kuin minä olen edes herännyt. Ja minä loistan usein yömyöhään, jolloin Petteri on silmät sippurassa yösyöttämässä tytärtään.
Hyviä sisältöideoita saattaa pälkähtää päähän aivan koska vaan. Välillä kun laitan pään tyynyyn ja mietin aivan muita asioita, tuleekin ihan puskista omasta mielestäni erittäin nerokas kampanjaidea. Kirjoitan parhaimmat ajatukseni aina heti älypuhelimeni muistioon.
Mikä on sisällöntuottajan suurin pelko?
Päivityksiä tulee tehtyä kutakuinkin joka päivä, sillä hallinnoin monia eri asiakastilejä. Sellainen pelko minulla on aina olemassa, että kun olen laittamassa somepäivitystä, laitankin päivityksen vahingossa jonkun muun hallinnoimani asiakkaan someen. Sen takia katson ja varmistan nämä asiat hyvin huolellisesti.
Tällainen moka on tapahtunut urallani kerran. Päivitys ehti olla somessa yli kuusi tuntia, mutta suurempaa harmia tästä ei aiheutunut – itse asiassa melkeinpä päinvastoin. Molemmat tilit olivat samalta alalta, mutta eivät kilpailevia keskenään. Päivitys ehti itse asiassa kerätä aika kivan määrän tykkäyksiä. Mitään peruuttamatonta ei tapahtunut ja kaikin puolin selvittiin naureskeluilla. Omalle tililleni on toki tullut vahingossa laitettua joitakin asiakkaan päivityksiä hetkeksi, mutta siinä ei sinänsä ole mitään vaarallista.
Mutta ei se ole yhtään ihmeellistä, että joskus laittaisin arjen kiireessä ja paineessa esimerkiksi raksafirman tilille jonkun kakkureseptin. Siitä tulisi kyllä varmasti sanomista. Näin ei ole vielä käynyt, mutta nyt kun sen otin puheeksi ja tekstiksi, niin eiköhän se harhaosuma sieltä pian tule.
Mikä on vaikein aihe, josta olet tehnyt sisältöä?
No tähän tulee heti mieleen eräs entinen asiakkaamme. Aiheena sairaaloiden ja terveyskeskusten potilastietojärjestelmien uusimiset – ja näistä viestiminen rennosti, hauskasti ja selkeästi. Vieläkin haastavampaa on ollut kirjoittaa aiheesta blogitekstejä. Siellä on ensinnäkin alan termistössä paljon sanoja, joista en ole koskaan kuullutkaan, joten Suomen sanakirjaakin on tarvittu.
Vaikka tässä esimerkkitapauksessa perehtyminen on vienyt paljon aikaa, on palaute ollut ilahduttavasti positiivista. Ja ihmiset, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä, ovat olleet tosi mukavia.
Tämänkaltaisissa asiakkuuksia taustatyön tekemiseen menee normaalia enemmän työaikaa. Esimerkiksi asiakkuuksien alussa tarvitsee tutustua koko alaan ja tähän kyseiseen yritykseen. Tietysti vaikeimmatkin aiheet muuttuvat ajan myötä helpommiksi. Olen tehnyt monille asiakkailleni jo vuosia sisältöä, joten kaikenlaisia knoppeja on kertynyt pubivisojen ässiksi hihoihin.
Jokaiseen asiakkuuteen tulee perehdyttyä tarkasti ja hyvin, sillä haluan tuottaa laadukasta sisältöä, josta asiakas saa lisäarvoa.
Haastattelijat: Alina Heywood ja Saga Tanner
Voit tilata ilmaisen Teams-kartoituspalaverin Tanelin kanssa, jos sisällöntuotanto aiheuttaa harmaita hiuksia.
