Porista takaisin paratiisiin – esittelyssä uusin louhijamme Aino

Aino Heikkinen

Digitaalisen markkinoinnin kornerimme kasvoi uudella osaajalla, kun Aino Heikkinen, Heikkisen Aino, liittyi mukaan remmiin. Ensivaikutelman perusteella porilaisuus ei ole – luojan kiitos – tarttunut opiskeluvuosien aikana Ainoon vakavasti.

Hui! Ensimmäinen viikko 25-vuotiaana pyörähti käyntiin jännissä merkeissä, kun suuntasin sateisena tiistaiaamuna uudelle työpaikalleni. Minulle hieman epätyypilliseen tapaan, jännitys kuitenkin hävisi nopeasti, sillä vastassa oli toinen toistaan mukavampia tyyppejä, minut otettiin rennolla meiningillä vastaan ja kahviin sai tuttuun turvalliseen tapaan kauramaitoa.

Olen Aino Heikkinen, digitaalisen markkinoinnin tekijä ja tuorein vahvistus Louhos Digitalin tiimissä. Olen samaan aikaan sekä järjestelmällinen värikoodattujen listojen laatija että aamujoogasta nauttiva haaveilija, joka uskoo omaavansa telepaattisia kykyjä. Ennen kaikkea profiloin itseni turkulaiseksi ja kesäisin minut löytääkin todennäköisesti jommastakummasta lempipaikoistani: Ruissalon Saaronniemestä tai jokilaiva Donnasta.

Se miten ylipäätään olen päätynyt markkinoinnin pariin, on itsellenikin pieni mysteeri. Olen kuitenkin tajuttoman iloinen siitä, että niin kävi. Kauppakorkeakouluun hain puoliksi siksi, että joku kaverinikin haki ja puoliksi, koska joku sanoi, etten tulisi ikinä pääsemään lääkikseen, joka oli silloinen haaveeni. Pääsin nipin napin sisälle kouluun, muutin Poriin, laitoin repun selkään ja palasin yhden tuskallisen välivuoden jälkeen hieman skeptisenä takaisin koulun penkille.

Pääaineen valitsin poissulkemisperiaatteella ja koska tiesin, ettei laskis minulta suju, eikä johtaminenkaan tuntunut omalta, päädyin markkinointiin. Pari vuotta koulussa pööpöiltyäni havahduin siihen, että markkinoinnin kursseista tuli hyviä arvosanoja ja niiden tentteihin lukeminen ei ketuttanutkaan niin paljon. Tajusin, ettei pääainevalintani ollutkaan yhtään pöllömpi.

Vaikka Pori olikin ihana opiskelukaupunki, rakastin Turkua liikaa ja se veti minut takaisin luokseen vuonna 2018. Aurajoen hellään huomaan palattuani, aloitin koulun ohessa työt markkinointiassistenttina ja sain ensikosketukseni digimarkkinoinnin maailmaan käytännössä. Nopeasti huomasin sielläkin, että innostuin kaiken maailman someista ja remoista. Viimeisen vuoden olenkin keskittynyt lähes täyspäiväisesti somemarkkinoinnin tekemiseen. Nyt ajattelen, että kiitos muun muassa sille tyypille, joka kerran lyttäsi lääkäriunelmani ja ajoi minut markkinointialalle johtavalle tielle.

Uskon siihen, että kaikella on tarkoituksensa. Niin sillä, että päädyin opiskelemaan markkinointia, sillä että palasin Turkuun sekä sillä, että joulukuun ensimmäisenä päivänä astelin Louhoksen ovista sisään. En malta odottaa, mitä tämä työ tuo tullessaan!