Suunnitteilla verkkokauppa yritykselle? Olet kaikenkattavan tiedon juurella.
Tässä blogitekstissä tehdään syväluotaus hyvän verkkokaupan rakennuspalikoihin, parhaisiin käytäntöihin ja projektin toteutukseen. Sisällysluettelon avulla pääset hyppäämään suoraan sinulle oleellisimpaan kohtaan klikkaamalla sen otsikkoa. Antoisia lukuhetkiä!
Voit myös ladata materiaalin itsellesi PDF-oppaana alta!
Sisällysluettelo
- Miksi yritys tarvitsee verkkokaupan?
- Millainen on hyvä verkkokauppa yritykselle?
- Miten valitaan paras verkkokauppa-alusta?
- Mitä integraatioita verkkokauppaan tarvitaan?
- Miten verkkokauppaprojekti etenee?
- Verkkokauppaprojekti alkaa tarvekartoituksella
- Verkkokaupan suunnittelu tarkentaa kokonaisuutta
- Verkkokaupan rakentaminen on moniammatillist yhteistyötä
- Palautteella tarkennetaan valmistuvan verkkokaupan yksityiskohtia
- Verkkokaupan julkaisu on monen tapahtuman sarja
- Verkkokauppaan saadaan asiakkaita ainoastaan hyvällä markkinoinnilla
1. Miksi yritys tarvitsee verkkokaupan?
Jos tätä tarvitsee kysyä, niin matkaa menestyväksi yrittäjäksi on ehkä vielä jonkin verran kuljettavana. Mutta kuljetaan yhdessä! Auttamassahan täällä ollaan. Otsikossa esitettyyn kysymykseen on monta oikeaa vastausta: Jotta myisit enemmän. Jotta olisit löydettävissä verkosta. Jotta ostaminen olisi helppoa. Jotta liiketoiminta olisi mahdollisimman kannattavaa. Jotta voisit skaalata bisnestäsi. Ja niin edelleen. Kärjistettynä: verkkokauppa nyt vain tekee hyvää liiketoiminnalle, kun kyse on tuotteiden tai palvelujen kauppaamisesta.
Verkkokaupan tulisi tehdä ostamisesta ja tuotteiden selailusta mukavaa ja nopeaa. Verkossa kenenkään ei tarvitse siirtyä fyysisesti paikasta A paikkaan B katsellakseen tai hankkiakseen tuotteita. Ei kotoa kauppaan, eikä edes hyllyvälistä toiseen. Riittää, kun tietokoneen hiirtä liikuttaa muutaman senttimetrin.
Teknologisen kehityksen myötä kaupankäynniltä häviävät fyysiset ja ajalliset rajat. Tällöin ei kannata jäädä vanhojen tottumusten vangiksi, vaan varmistaa, että tuotteet ja palvelut ovat saatavilla myös verkossa. Näin ostamisesta tehdään asiakkaille helppoa. Ja kun ostaminen on helppoa, niin sitä tulee kummasti vain tehtyä enemmän.
Helppoutta lisää myös se, että tuotetta ei tarvitse itse kuljettaa, vaan (hyvästä) verkkokaupasta saa tilattua toimituksen – jos ei kotiovelle, niin ainakin lähistölle. (Se, miten tunnollisesti pakettifirma X paketteja toimittaa ja toimittaako edes lähimpään automaattiin tai oikeaan kaupunkiin on sitten oma keskustelunsa.)
Noin! Nyt kaikille on selvää, että verkkokaupat ovat liiketoiminnan kannalta hyödyllisiä. Moni on tämän jo hoksannutkin, joten verkkokauppamaailmassa on vaikeaa välttyä kilpailulta – kuten liiketoiminnassa yleensäkään. Kilpailuvaltit ovat osittain samat kuin verkkoympäristön ulkopuolellakin: tunnettuus, hinta, asiointikokemus, laatu ja niin edelleen. Verkkokauppojen keskinäisessä kilpailussa on myös muutamia ainutlaatuisia piirteitä, kuten käytettävyys ja tiedonsiirron automatisointi.
2. Millainen on hyvä verkkokauppa yritykselle?
Aloitetaan hyvän verkkokaupan ominaisuuksien tarkastelu asiakkaan näkökulmasta. Verkkokaupassa vierailevaa asiakasta ei saisi koskaan pakottaa ongelmanratkaisuun, vaan verkkokaupasta tulisi rakentaa niin sanotusti idioottivarma. Ongelmanratkaisuun pakottamista on esimerkiksi se, että asiakas ei tajua, miten hän voi siirtyä verkkokaupassa sivulta toiselle, miten hän pääsee ostoskoriin tai mitkä elementit sivulla ovat klikattavia painikkeita. Ongelmanratkaisuun pakottamista on usein myös verkkokauppojen yleisistä käytännöistä poikkeaminen.
Miten verkkokaupasta sitten tehdään helppokäyttöinen? Lyhyt vastaus on: tekemällä kaikesta selkeää. Pitämällä asiakasta kiinni (hiiri)kädestä. Antamalla ohjeita useissa vaiheissa. Laittamalla asiat tapahtumaan sillä tavalla, miten palvelun käyttäjä todennäköisesti olettaa niiden tapahtuvan. Ja ennen kaikkea: varmistamalla, että verkkokauppa toimii vähintään yhtä hyvin mobiililaitteella kuin tietokonenäkymässä.
Otetaan muutama esimerkki hyvistä käytettävyyttä lisäävistä käytänteistä:
2.1 Tuotteiden looginen kategorisointi
Mitä enemmän verkkokaupassa myydään tuotteita, niin sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota tuotteiden kategorisointiin. Looginen ja yleisiä tapoja mukaileva kategorisointi tekee tuotteiden löytämisestä käyttäjälle mahdollisimman helppoa ja parantaa sekä käyttökokemusta että ostotapahtuman todennäköisyyttä. Tuotteiden kategorisointi on onnistunut silloin, kun verkkokauppaan saapuva asiakas oivaltaa heti, minkä pääkategorian alta hänen etsimänsä tuotteet tai palvelut löytyvät.
Perinteisin kategorisointitapa on tuoteryhmittäin, mutta joskus jokin toinen kategorisointitapa voi palvella käyttäjää paremmin. Tuotteet voidaan järjestellä esimerkiksi merkeittäin, käyttäjäryhmittäin tai jonkin muun ominaisuuden perusteella. Parhaan kategorisointitavan löytämisessä on hyvä pyrkiä testaamaan kategorialogiikkaa verkkokaupan varsinaisen kohderyhmän edustajilla.
2.2 Haku, rajaus ja järjestys ovat etsijän kavereita
Jos verkkokaupassa on satoja tai tuhansia (tai satoja tuhansia) tuotteita, oikean tuotteen löytäminen verkkokaupasta voi olla neula heinäsuovassa -tason projekti. Kun tuotetiedot on optimoitu oikeille hakusanoille, operaatio pääsee alkuun kävijän kannalta vaivattomasti hakutoiminnon avulla.
Rajausominaisuudet määräytyvät tuotemäärän ja -variaation mukaan.
Saman termin omaavia tuotteita voi löytyä isosta kaupasta paljon, joten haun jälkeen on tärkeää mahdollistaa tehokas tuotteiden rajaaminen. Rajaavia ominaisuuksia voivat olla käytännössä mitkä vain tuotteen tiedot – esimerkiksi koko, väri, saatavuus tai valmistaja. Jos vielä lisäksi annetaan mahdollisuus järjestää tuotteet ainakin hinnan ja uutuuden mukaan, niin ostaja löytää etsimänsä takuuvarmasti. Nämä ominaisuudet ovat monessa verkkokauppapohjassa sisäänrakennettuina, mutta asiasta on hyvä varmistua.
2.3 Kerro käyttäjälle, missä hän on
Linkkipolku tai muropolku (breadcrumb) on visuaalinen ilmaisu siitä, millä sivulla verkkopalvelun käyttäjä on minäkin hetkenä suhteessa sivuston hierarkiaan. Jos esimerkiksi vaatteisiin erikoistuvassa verkkokaupassa oltaisiin selailemassa miesten nahkasandaaleja, niin linkkipolku voisi näyttää tältä:
Kauppa > Kengät > Miesten kengät > Sandaalit > Nahkasandaalit
Linkkipolun jokainen kohta kuvastaa tiettyä tasoa sivuston hierarkiassa. Esimerkkiä voisi tulkita näin: Verkkokaupassa ollaan Kauppa-osiossa, josta on valittu pääkategoria Kengät. Tästä pääkategoriasta on siirrytty alakategoriaan Miesten kengät, josta puolestaan sen alaiseen kategoriaan Sandaalit. Lopulta on siirrytty alimman tason tuotekategoriaan Nahkasandaalit.
Linkkipolun perinteinen paikka on sivun ylälaidassa, päänavigaation alapuolella. Linkkipolku voi auttaa verkkopalvelun käyttäjän lisäksi myös Googlen hakukoneohjelmaa hahmottamaan sivuston rakennehierarkiaa, mikä puolestaan voi parantaa sivuston sijoitusta hakukonetuloksissa. Googlen hakukoneiden työn helpottaminen korostuu erityisesti laajoissa verkkokaupoissa, jolloin hakukoneohjelman voi olla vaikeaa järjestellä kaupan sisältöä.
2.4 Navigaation helppous
Aivan kuten verkkokaupan tuotekategorioiden, myös muiden sivun valikoiden ja siirtymispainikkeiden tulee olla selkeitä, loogisia ja ymmärrettäviä. Kaikkien painikkeiden ja klikattavien elementtien tulisi jo ulkonäöllään viestiä: ”minua voi klikata!”
Sivuston navigaatiovalikon järkevään sijoitteluun on kaksi periaatetta. Navigaation tulisi sijaita joko a) siellä, mistä sitä intuitiivisesti on totuttu etsimään tai b) siellä, mistä ihminen luontaisesti aloittaa lukemisen.
Ensimmäisessä tapauksessa vastaus on lähes aina (tietokonenäkymässä) sivun yläreunassa. Länsimaissa ja maissa, jossa pääasiassa luetaan vasemmalta oikealle, on navigaatiolle sopiva paikka myös sivuston vasemmassa reunassa. Vastaavasti esimerkiksi arabiankielisissä maissa, joissa luetaan oikealta vasemmalle, on valikolle oivallinen paikka tietokonenäkymän oikeassa reunassa.
Verkkokauppojen on oltava käytettävissä myös mobiililaitteilla. Toisin sanoen niiden ulkoasun ja käyttöliittymän on mukauduttava käytettävän laitteen mukaan, eli niiden on oltava responsiivisia. Kansainvälisesti kaikesta verkosta tehtävistä ostoksista jo yli 60 prosenttia tehdään mobiililaitteilla, ja tämä lukema vaikuttaisi vain nousevan entisestään.
Suurissa verkkokaupoissa voi olla erikseen navigaatiovalikko ja kategoriavalikko. Nämä valikot voi asetella esimerkiksi niin, että itse verkkosivustolla navigointi tapahtuu sivuston yläreunasta, ja sivuston osana olevan verkkokaupan tuotekategorioiden selaaminen tapahtuu sivuston laidasta.
2.5 Tärkeiden elementtien oikeaoppinen sijoittelu
Liiketoiminnan kannalta verkkokaupan tärkeimpiä osasia ovat ne, jotka ohjaavat käyttäjää kohti kaupantekoa. Näitä ovat erityisesti CTA-painikkeet (Call To Action), joilla kehotetaan sivuston käyttäjää etenemään ostoprosessissa tai sitoutumaan sivuston sisältöihin. CTA-painikkeita ovat esimerkiksi nappulat, joilla lisätään tuote ostoskoriin, siirrytään kassalle tai tilataan uutiskirje. Verkkokaupan ostoskoriin siirtymisen pitäisi myös olla helppoa ja selkeää. Usein ostoskorin kuvake on sijoitettu sivuston oikeaan ylälaitaan.
Verkkokaupan tärkeimpien elementtien sijoittelussa on muitakin vakiintuneita käytäntöjä, joista poikkeamista kannattaa lähtökohtaisesti välttää. Esimerkiksi hakutoiminnon symboloiminen suurennuslasilla ja navigaation symboloiminen kolmella viivalla mobiilinäkymässä ovat niin vakiintuneita tapoja, että niistä poikkeaminen vain heikentää käyttäjäkokemusta.
2.6 Käyttöliittymä kanavoi yrityksen ilmettä
Yrityksellä on useimmiten jonkinlainen brändi ja graafinen ilme. Olipa se suunnitellen toteutettu tai puolivahingossa syntynyt, niin yritysilmeen olisi hyvä toistua kaikissa materiaaleissa ja kanavissa – myös verkkokaupassa.
Verkkokaupan käyttöliittymäsuunnittelu virtaviivaistaa ostokokemuksen.
Graafisen ilmeen tuominen verkkokauppaan on paljon muutakin kuin palkkien ja nappien värjäämistä oikeilla väreillä. Etevä käyttöliittymäsuunnittelija eli UI Designer muotoilee verkkokaupan käyttöliittymän henkimään yrityksen ominaisuuksia, tuoden leikkisyyttä ja persoonallisia ideoita mukaan palettiin.
Esimerkiksi elementtejä, kuten painikkeita ja kuvakkeita, voidaan suunnitella yrityksen toimialaan ja tuotteisiin pohjautuen. Hyvällä maulla toteutetulla yksityiskohtien animoinnilla voidaan luoda niin kutsuttu vau-efekti, joka jättää positiivisen muistijäljen. Yksilölliset tarpeet huomioiva käyttöliittymä vahvistaa yrityksestä syntyvää brändimielikuvaa ja tekee verkkokaupassa asioinnista intuitiivista.
3. Miten valitaan paras verkkokauppa-alusta?
Verkkokaupan tekniselle toteutukselle on olemassa lukuisia vaihtoehtoja. Ennen valintaa on tiedettävä hieman tarkemmin, millaisesta verkkokaupasta on kysymys. Yksikään valmis verkkokauppa-alusta tai räätälöitävä ratkaisu ei ole yksiselitteisesti se paras tai helpoin. Jokaisessa vaihtoehdossa on sekä hyviä että huonoja puolia. Tärkeintä on tiedostaa tarkkaan, mitä verkkokaupalta halutaan.
Pureskellaan aihe hieman helpommin nieltäväksi verkkokaupan suunnitteluun liittyvien kysymysten avulla ja katsotaan sitten, mikä on sopiva ratkaisu verkkokaupan toteutukseen.
3.1 Kenelle verkkokaupan tuotteita myydään?
Ovatko asiakkaitasi kuluttajat, yritykset vai molemmat? Eli onko liiketoimintamallisi Business to Customer (B2C) vaiko Business to Business (B2B)? Tämä on keskeisin asiakkaiden luokitteluperiaate verkkokauppoja ajatellen.
B2C
Kuluttajille suunnatussa B2C-verkkokaupassa käyttökokemuksen tärkeys korostuu, sillä samaa tai vastaavaa tuotetta myydään melko varmasti myös muualla. Pienikin verkkokaupan epäjohdonmukaisuudesta johtuva turhautuminen voi tällöin johtaa kaupasta poistumiseen. Tekemällä B2C-verkkokaupasta helppokäyttöinen saadaan aikaan mutkaton asiointikokemus, joka puolestaan lisää todennäköisyyttä sille, että samaan kauppaan palataan uudelleenkin.
Miellyttävän käyttökokemuksen rinnalla on tärkeää huolehtia B2C-verkkokaupan informatiivisuudesta. Kuluttajille suunnatussa verkkokaupassa tuotteita kohdellaan samoin kuin kivijalkakaupoissa: niitä ihastellaan, selaillaan ja saatetaan ostella hetken mielijohteessa. Tällöin on tärkeää, että tuotteista on tarjolla useita kuvia sekä tarkat tuotetiedot.
Monipuoliset maksutavat ovat osa hyvää verkkokauppakokemusta. Osa käyttäjistä voi haluta maksaa ostoksensa pankkikortilla, osa verkkopankkimaksulla ja osa taas osamaksulla. Jonkin maksutavan puuttuminen voi olla joillekin asiakkaille kynnyskysymys ostokselle – varsinkin, jos sama tuote on helposti saatavilla muualta itselle mieluisella maksutavalla.
Verkkokaupan maksutapojen toteuttaminen onnistuu helpoiten maksupalvelun tarjoajien kautta, jotka hoitavat yrittäjän puolesta sopimukset eri pankkien suuntaan. Maksupalvelun tarjoajista voit lukea lisää kohdasta 4.3.
B2B
Verkkokauppojen maailma muuttuu hieman monimutkaisemmaksi silloin, kun siirrytään kuluttajapuolelta yrityspuolelle. B2B-verkkokauppa voi toki olla toiminnallisuuksiltaan ja ulkonäöltään kuin B2C-verkkokauppa, mutta se voi myös olla paljon muuta. Yrityspuolen verkkokaupoissa kuvioihin tulevat lähes väistämättä mukaan muun muassa isommat tuotemäärät, järjestelmäintegraatiot ja laajemmat tiedonvälitystarpeet.
B2B-verkkokauppojen yksi keskeinen tehtävä on automatisoida ja nopeuttaa yritysten välisiä tilausprosesseja. Näin B2B-liiketoiminnasta pyritään tekemään nopeaa ja vaivatonta, mikä palvelee kaikkia osapuolia. B2B-verkkokauppa saattaa joskus olla ulkoasultaan karkeampi kuin kuluttajille suunnattu kauppa, sillä sen painoarvo on selkeydessä ja nopeudessa eikä visuaalisuudessa. Toisinaan yrityksille suunnattua verkkokauppaa kuvaakin parhaiten sana tilausjärjestelmä.
Yrityksille suunnatuissa verkkokaupoissa selkeyden lisäksi on hyvä painottaa asiakaspalvelun helppoutta. Esimerkiksi chatbotit ja helposti löydettävät yhteydenottolomakkeet tekevät yhteydenotosta vaivatonta, jolloin myös asiointikokemus paranee.
3.2 Paljonko verkkokaupassa on myytäviä tuotteita?
Tuotteiden määrä vaikuttaa usein siihen, onko verkkokauppa digitaalisen liiketoiminnan ydin vai pelkkä julkisivu. Mikäli tuotteiden kokonaismäärä on pienehkö, niin tuote- ja tilaushallinta voi olla kiinteä osa verkkokauppaa. Suurien tuotemäärien tapauksessa verkkokauppa sen sijaan täytyy integroida erilaisiin tilausjärjestelmiin, varastonhallintajärjestelmiin tai asiakasjärjestelmiin. Kyse on siis siitä, hallinnoidaanko verkkokaupan kautta kaikkea informaatiota, jota digitaalisessa liiketoiminnassa käsitellään, vai onko se vain käyttöliittymä asiakkaan suuntaan, joka vaihtaa tietoa useiden erillisten taustajärjestelmien kanssa.
Tuotteiden määrä vaikuttaa myös siihen, millä tavalla verkkokaupan tuotetietoja kannattaa päivittää. Alle sadan tuotteen verkkokaupassa tuotetietojen manuaalinen muuttaminen on vielä kohtuullinen työmäärä. Manuaalisella muuttamisella tarkoitetaan, että verkkokaupassa on yksittäiset hallintakentät esimerkiksi tuotetiedoille, kuville, hinnalle ja varastosaldoille.
Isossa tukkuverkkokaupassa, jossa on parhaimmillaan tuhansittain tuotteita, on tuotetietojen päivitys järkevämpää tehdä massa-ajoina esimerkiksi csv-tiedostomuotoa hyödyntämällä. Tällöin verkkokaupan suunnitteluvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää muodostaa kokonaiskuva siitä, mitä kaikkia tietoja kaupassa täytyy pystyä päivittämään.
3.3 Minne verkkokaupan tuotteita myydään?
Se, minne verkkokaupan tuotteita myydään ja toimitetaan vaikuttaa siihen, mitä toiminnallisuuksia on huomioitava kaupan teknisessä toteutuksessa. Mikäli verkkokaupasta voi valita useita erilaisia toimitustapoja, niin kauppaan on myös luotava ehdot sille, milloin mikäkin toimitustapa on mahdollinen. Tähän täytyy kiinnittää erityistä huomiota silloin, kun verkkokaupasta myydään useisiin maihin.
Ulkomaille myytäessä erityisesti toimitustavoissa on variaatioita ja muuttujia riippuen toimitettavan tavaran toimituspaikan sijainnista. Keskeistä on usein, myydäänkö ja toimitetaanko tavaraa EU-alueen sisä- vai ulkopuolelle. Tällöin toimitusvaihtoehtojen lisäksi täytyy huomioida muutokset tavaroiden hinnoissa: ulkomaille myytäessä on selvitettävä, mitkä säännökset liiketoimintaa koskevat Suomen arvonlisäveron kannalta.
Tavaran myynti toiselle yritykselle EU-alueen sisällä on yleensä verotonta. Ehtona tälle on, että tavara kuljetetaan Suomesta toiseen EU-maahan, ja että ostaja on arvonlisäverovelvollinen muussa EU-maassa kuin Suomessa. EU-alueen ulkopuolella yrityksille tehtävä myynti verotetaan ostajan maassa ja kuluttajille suunnattu myynti myyjän maassa. Verkkokaupan toiminta-alueesta riippuen kauppaan kannattaa rakentaa erilaisia automaattisia laskutoimituksia, jotta verojen käsittely tapahtuu aina oikein.
Liiketoiminta-alue vaikuttaa myös siihen, mitä verkkokaupan ulkoasun suunnittelussa kannattaa huomioida. Esimerkiksi kieliversioiden määrä on tästä hyvin riippuvainen. Vaikka englantia ymmärretäänkin laajalti, ja erityisesti B2B-puolella se riittää monissa tilanteissa, niin kuluttajille suunnatuissa kaupoissa kieliversioita voi olla lähes pakko tuottaa enemmän. Esimerkiksi Saksan markkinoille on turha lähteä hieromaan kauppaa englanninkielisellä verkkokaupalla, Ranskasta puhumattakaan.
3.4 Millä alustalla verkkokauppa kannattaa tehdä?
Yksi suosituimmista verkkokauppa-alustoista on kanadalainen Shopify, joka soveltuu erityisesti B2C-liiketoimintaan. Shopifyn eduiksi voidaan lukea nopeus, helppokäyttöisyys ja muokattavuus. Toinen suosittu verkkokauppa-alusta on WooCommerce, joka vaatii toimiakseen WordPress-verkkosivun. WooCommerce soveltuu myös hieman suurempiin verkkokauppoihin, ja niitä tukevien ominaisuuksien voidaan odottaa kehittyvän entisestään lähitulevaisuudessa.
Suurten verkkokauppojen pitkäaikainen luottopeluri Magento vaikuttaisi pyrkivän yhä enemmän kansainvälisten suuryritysten markkinoille, joten pienten B2C-verkkokauppojen tapauksessa sen voi tiputtaa pois potentiaalisten alustojen listalta.
Kun puhutaan valtavista, usean eri tietojärjestelmän keskinäisistä integraatioista, niin vahvoja kandidaatteja ovat IBM Commerce ja SAP Hybris. Tällöin puhutaan yleensä miljoonien eurojen hankkeista. Magento tosin on tulevaisuudessa myös entistä potentiaalisempi kandidaatti tässä kilvassa Magento 2:n myötä.
Kotimaisista verkkokauppa-alustoista MyCashFlow, Holvi ja Finqu pääsivät suomalaisten verkkokauppiaiden kymmenen käytetyimmän verkkokaupan listalle 2019 toteutetussa kyselyssä. Kaikki näistä alustoista on kohdennettu pääasiassa pk-yrityksille, ja niissä painotetaan kaupan perustamisen helppoutta.
Alustoja löytyy niin isoon kuin pieneenkin tarpeeseen. Sellaista, joka sopisi kaikille, ei kuitenkaan ole vielä keksitty. Siksi räätälöity verkkokauppa on monesti toimivin vaihtoehto.
3.5 Milloin ei kannata käyttää valmista verkkokauppa-alustaa?
Joskus miltään valmiilta verkkokauppa-alustalta ei löydy täysin verkkokaupan yksilöllisiä tarpeita vastaavia ominaisuuksia. Voi olla, että verkkokaupan ulkoasun muokkaamisen mahdollisuudet ovat liian rajalliset suhteessa tarkoin määritetyn brändin graafisiin linjoihin, tai että integraatiorajapinta tarpeelliseen varastojärjestelmään puuttuu kokonaan. Tällöin voi olla kannattavaa harkita verkkokaupan hankkimista kustomoituna käsityönä, jolloin järjestelmään ohjelmoidaan kaikki yksilölliset tarpeet. Louhoksen kehittämä ja käyttämä wManage-kehitysalusta on suunniteltu juuri tällaisille räätälöidyille ratkaisuille.
4. Mitä integraatioita verkkokauppaan tarvitaan?
Sana integraatio tarkoittaa yhtenäisen kokonaisuuden muodostamista. Integraation tarkoitusta verkkokauppaympäristössä on vaikea kuvata paremmin. Järjestelmäintegraatioiden, eli tietokoneohjelmien välisten automaattisen tiedonvaihdon kanavien avulla useista erillisistä järjestelmistä muodostetaan yksi digitaalista liiketoimintaa ylläpitävä kokonaisuus.
Integraatio voidaan toteuttaa kahden tai useamman tietojärjestelmän välille. Kuluttajille suunnatun kivijalkakaupan kassajärjestelmän ja verkkokaupan tilaustenhallinnan välinen integraatio on esimerkki kahden järjestelmän integraatiosta. Tällöin tieto myynnistä – tapahtuipa se verkossa tai liikkeessä – päivittyy automaattisesti järjestelmien välillä. Tämä puolestaan vähentää tarvetta manuaaliselle työlle.
Usean eri tietojärjestelmän keskeinen integraatio liittyy usein liiketoimintaan, jossa myytävät tuotemäärät ovat suuria ja tilaus- sekä toimitusketjut monimutkaisia. Tällöin voi olla tarve monen erillisen järjestelmän keskinäiselle tiedonvaihdolle. Näitä järjestelmiä voivat olla esimerkiksi varastonhallintajärjestelmä, taloudenhallintajärjestelmä, asiakasjärjestelmä, tuotannonvalvontajärjestelmä, maksutapajärjestelmä sekä itse verkkokauppa tai tilausjärjestelmä.
4.1 Integraatiot toimivat rajapintojen kautta
Integraatioiden yhteydessä ei voi välttyä rajapintakeskustelulta. Rajapinnat ovat ikään kuin tietojärjestelmien oviaukkoja, joiden kautta tietoa on mahdollista lähettää ja vastaanottaa. Joissakin järjestelmissä on valmiita, pitkään kehitettyjä rajapintoja, joiden kautta on suoraviivaista rakentaa väylä automaattiselle tiedonvaihdolle toisen järjestelmän kanssa. Jostakin toisesta järjestelmästä rajapinta taas saattaa puuttua kokonaan.
Rajapintojen kautta yksi järjestelmä siis luovuttaa tai vastaanottaa tietoa muista järjestelmistä. Monesti eri järjestelmien käsittelemä tieto on eri muodossa kuin muissa järjestelmissä, joten tietoa täytyy siirtämisen yhteydessä myös muokata. Integraatiotarpeita määritettäessä onkin ensiarvoisen tärkeää jäsennellä mitä tietoa siirtyy, miten sitä pitää muokata, mihin se siirtyy ja milloin se siirtyy. Tämän avulla on mahdollista valita tarpeisiin mahdollisimman hyvin vastaavat järjestelmät tai toteuttaa rajapinta juuri sopivaksi räätälöitynä ratkaisuna.
4.2 Integraation voi toteuttaa monella tavalla
Integraatioiden lopullinen toteutustapa riippuu aina verkkokaupan yksityiskohtaisista tarpeista, mutta karkeasti ottaen toteutustapoja on kolme: valmis integraatio, kolmannen osapuolen integraatio tai räätälöity integraatio. Valmiilla integraatiolla tarkoitetaan käytännössä sitä, että verkkokauppaa varten hankintaan kaksi järjestelmää, jotka on jo valmiiksi integroitu toisiinsa niin, että tiedonvaihdon automatisointi järjestelmien välillä ei vaadi erillistä työtä.
Kolmannen osapuolen integraatio tarkoittaa, että jokin kolmas osapuoli on jo tehnyt integraation kahden järjestelmän välille, mutta sen asennusta ja käyttöä myydään erillisenä palveluna. Räätälöity integraatio puolestaan on alusta asti tarpeiden mukaan rakennettu ratkaisu, joka valmistetaan vastaamaan täysin verkkokaupan tarpeita tulevaisuuden kehityskohteet huomioiden.
4.3 Maksutapaintegraatiot on hyvä valita liiketoiminnan mukaan
Olipa kyse sitten B2B- tai B2C-verkkokaupasta, niin asiointikokemuksella on suuri merkitys. Keskeinen osa tätä kokemusta on se tapa, jolla ostokset tai hankinnat maksetaan. Verkkokaupan luonteesta riippuu, mitkä maksutavat ovat ylipäätään järkeviä ja miten ne toteutetaan asianmukaisesti.
Kuluttajille suunnatussa verkkokaupassa yleisiä maksutapoja ovat pankki- ja luottokorttimaksut sekä verkkopankkimaksut. Sen lisäksi käytössä voivat olla muun muassa erämaksut, laskut ja PayPal-maksut. Usein kätevin tapa maksutapojen toteutukseen on hankkia ne keskitetysti maksupalveluntarjoajalta, joka on tehnyt jo tarvittavat sopimukset suoraan eri pankkien kanssa.
Kylmä käteinen ei ole vakiintunut verkkokaupan maksutavaksi.
Maksupalvelun tarjoajien hinnat perustuvat pitkälti kuukausimaksuun ja myynnin provisiomaksuun. Kuukausimaksullisissa voi olla mukana myös pieni provisiomaksu, ja puhtaasti provikkamaksullisissa prosentuaalinen siivu myynnistä on tietysti isompi.
Yleisiä maksupalveluntarjoajia ovat muun muassa Paytrail, Klarna ja Stripe. Jokaisen maksupalvelutarjoajan hinnoittelussa ja maksutavoissa on hieman eroja toisiinsa nähden. Verkkokaupan kannalta oleellista onkin tunnistaa tarpeet ja valita maksupalveluntarjoaja, joka sopii niihin parhaiten. Tässäkin asiassa on muistettava varmistaa mobiilikäytettävyyden laatu ja toimivuus.
5. Miten verkkokauppaprojekti etenee?
Eri toimijoilla on luonnollisesti erilaisia tapoja verkkokauppaprojektin läpivientiin ideasta julkaisuun. Tässä meidän mallimme siitä, millaisia vaiheita projekti yleisimmin pitää sisällään.
5.1 Verkkokauppaprojekti alkaa tarvekartoituksella
Miten verkkokauppaprojektia sitten lähdetään käytännössä toteuttamaan? Aivan ensimmäiseksi on käytävä läpi suuri osa, ellei kaikkia tässä tekstissä esitetyistä kysymyksistä. Projekti siis aloitetaan tarvekartoituksella, joka on usein osa projektin myyntineuvotteluja. Tarvekartoituksen tavoite on muodostaa tilaajan ja toimittajan välille selkeä yhteisymmärrys siitä, miltä valmiin verkkokaupan haluttaisiin näyttävän ja mitä kaikkia toiminnallisuuksia sen tulisi sisältää.
Tarvekartoituksen keskeisimpiä kysymyksiä ovat muun muassa:
- Paljonko ja millaisia tuotteita kaupassa tulee olemaan?
- Minne tuotteita tullaan maantieteellisesti myymään?
- Monellako kielellä verkkokaupan pitää toimia?
- Miten tuotetietoja ja varastosaldoja halutaan hallinnoida?
- Mitä informaatiota verkkokauppaan pitää pystyä tuomaan?
- Mitä informaatiota verkkokaupasta pitää lähettää, kenelle ja milloin?
- Minkä tietojärjestelmien kanssa verkkokaupan on vaihdettava tietoa?
- Miten maksaminen ja tuotteiden toimitus halutaan toteuttaa?
Vastaamalla näihin kysymyksiin saadaan muodostettua alustava käsitys kokonaisuudesta. Tämän perusteella voidaan seuraavaksi siirtyä verkkokaupan konkreettisempaan suunnitteluun.
5.2 Verkkokaupan suunnittelu tarkentaa kokonaiskuvaa
Tarvekartoituksen jälkeen aloitetaan verkkokaupan suunnitteluvaihe, jossa tarkennetaan mahdollisia tapoja toteuttaa tarvekartoituksen myötä hahmoteltu visio verkkokaupasta. Tässä vaiheessa voidaan vertailla eri alustoja sekä itse verkkokauppaa varten että eri integraatioitakin ajatellen.
Suunnitteluvaiheessa verkkokauppaprojektin työvaiheita pilkotaan pienemmiksi palasiksi, jotta projektin kokonaiskuvasta saadaan mahdollisimman tarkka. Jokaiselle palaselle määritetään sen sisältämät työvaiheet ja arvioidaan tarvittava aikaresurssi. Näin projektin alkuvaiheessa pystytään esittämään mahdollisimman tarkka arvio verkkokaupan toteuttamiseksi vaadittavasta työmäärästä.
5.3 Verkkokaupan rakentaminen on moniammatillista yhteistyötä
Verkkokaupan tekninen toteutus sisältää suunnitteluvaiheessa määritettyjen ja aikataulutettujen toimenpiteiden toteutuksen. Nämä toimenpiteet voivat tarpeista riippuen pitää sisällään ohjelmointityön lisäksi visuaalisen ja graafisen suunnittelun toimenpiteitä sekä tekstin tuottamista. Sivusto tarvitsee myös kuvituskuvia ja tietenkin tuotekuvia, joten valokuvat ja videot tulevat kyseeseen.
Räätälöidyissä ratkaisuissa kaikki halutut toimenpiteet voidaan tehdä tarkasti toiveiden mukaan, ja valmiita alustoja käytettäessä niiden asettamat raamit ohjaavat toteutusta ja asettavat sille tietyt rajat.
Verkkokaupan toteuttamisen työjärjestys riippuu pitkälti kaupalle asetetuista toiveista. Mikäli verkkokaupassa halutaan korostaa visuaalisuutta, niin koko verkkokaupan ulkonäkö voi olla tarpeen suunnitella erikseen ennen mitään teknistä toteutusta. Jos taas verkkokaupan tavoitteena on olla vain mahdollisimman selkeä tilausjärjestelmä eri yrityksille, niin toteutus voidaan aloittaa rakentamalla tuotteiden ja tilausten toiminnallisuuksia.
Usein tuotteisiin tai palveluihin liittyy ainutlaatuisia toiveita, joiden toteuttaminen voi vaatia paljonkin ongelmanratkaisua tai kokonaan uusien tiedonsiirtotapojen kehittämistä. Erityisesti valmiiden alustojen muokkaamisessa voi tulla vastaan haasteita, mikäli alustassa ei ole valmiina tiettyjä ominaisuuksia. Räätälöidyssä ratkaisussa puolestaan kaikki toiveet voidaan huomioida jo suunnitteluvaiheessa, jolloin ohjelmointityö on suoraviivaisempaa.
Verkkokaupan rakennus voi siis vaatia monen eri ammattiosaajan työpanosta. Tietokatkosten riskin minimoimiseksi on kannattavaa pyrkiä hankkimaan toteutus yhdestä osoitteesta, jossa eri osa-alueiden yhteistyötä on jo valmiiksi hiottu yhteen. Täysin puolueettomana esimerkkinä sanottakoon, että Louhoksella asia on juuri näin.
5.4 Palautteella tarkennetaan valmistuvan verkkokaupan yksityiskohtia
Verkkokaupan suunnitteluvaiheessa pystytään harvoin määrittelemään täydellisesti joka ikinen yksityiskohta. Tämän vuoksi verkkokauppaprojektissa on usein niin kutsuttuja palaute- tai kommentointikierroksia, joiden aikana verkkokaupan tilaajalta kerätään kootusti huomioita, palautetta ja tarkennuksia työn alla olevasta verkkokaupasta.
Kommenttikierroksien tarkoitus on kerätä kootusti näkemyksiä ja tarkennuksia verkkokaupan ulkonäöstä ja toiminnoista. Käytännössä kommenttikierros voi edetä niin, että projektin tietyssä vaiheessa kerätään lista kaikista mahdollisista huomioista ja tarkennuksista, joita kulloisessakin vaiheessa ilmenee. Seuraava kommenttikierros pidetään vasta sen jälkeen, kun kaikki edellisen kierroksen muutokset on tehty. Tällä tavoin vältetään jatkuva pallottelu, joka pidemmän päälle vain hidastaa projektin valmistumista.
Palautteen lisäksi verkkokauppaa voi olla syytä testauttaa kohderyhmän edustajilla ennen sen valmistumista. Erityisesti isoja B2B-tilausjärjestelmiä tehtäessä eri yhteistyökumppanit voivat olla hyvinkin tiiviisti mukana jokaisessa kehitysvaiheessa. Myös B2C-verkkokauppojen testaamisella saadaan kerättyä arvokasta palautetta muun muassa käyttäjäkokemuksesta, joka on yksi tärkeimmistä hyvän verkkokaupan ominaisuuksista.
5.5 Verkkokaupan julkaisu on monen tapahtuman sarja
Laadukkaan verkkokaupan julkaisu on kuin näyttämölle astuminen: sen pitää olla hallittua, jotta se tekee vaikutuksen. Verkkokaupan julkaisua ennen ja välittömästi sen jälkeen tehtävillä testeillä varmistetaan esimerkiksi tilausten onnistuminen ja tarvittavien tietojen lähetys. Lisäksi julkaisun yhteydessä on vahvasti suositeltavaa asentaa tietoliikennettä suojaava SSL-salaus ja tarvittavat markkinoinnin ja sivustoanalytiikan seurantatyökalut.
Julkaisun yhteydessä suoritetaan myös viimeiset käytettävyystestit. Näillä testeillä varmistetaan verkkopalvelun uudelleenohjauksien toiminta sekä sivujen, kuvien ja tuotteiden kuvausten oikeellisuus. Kuvauksella tarkoitetaan tässä sivuston ohjelmakoodissa näkyviä tekstejä, jotka helpottavat erityisesti hakukoneiden indeksointityötä – parantaen näin todennäköisyyttä sille, että sivusto löytyy hakukoneiden tulossivun yläpäästä. Tämä kuvausten tarkennus on siis osa hakukoneoptimointia.
5.6 Verkkokauppaan saadaan asiakkaita ainoastaan hyvällä markkinoinnilla
Uusi verkkokauppa – oli se miten tyylikäs tai hakukoneoptimoitu tahansa – ei rupea välittömästi vetämään puoleensa asiakkaita julkaisun jälkeen. Yksi hakukonesijoituksiin vaikuttava tekijä on sivuston liikenteen määrä, joten jos julkaisun jälkeen liikennettä ei tuoda kauppaan millään tavalla, niin kauppa valitettavasti pysyy varsin autiona. Seuraakin järisyttävä paljastus: verkkokauppaa täytyy markkinoida.
Verkkokaupan markkinointia voi toteuttaa monella tapaa. Mikäli liiketoiminnalla on ennen verkkokauppaa ollut verkkosivut tai aktiivinen sosiaalisen median profiili, on uudesta kaupasta ilmoittaminen helppo tehdä sosiaalisen median julkaisuilla tai sähköpostimarkkinoinnin muodossa.
Harvoin tämä kuitenkaan riittää massiivisen kävijäliikenteen ohjaamiseksi kauppaan. Usein avuksi tarvitaan mainontaa, joka tavoittaa verkkokaupan potentiaalisia kohderyhmiä. Mainontaan voi käyttää perinteisiä kanavia, kuten radiota, televisiota tai printtilehtiä. Helpomman väylän verkkokauppaan siirtymiseen tarjoaa kuitenkin digitaalinen mainonta, jonka kautta verkkokauppaan voi siirtyä yhdellä klikkauksella. Digitaalisen mainonnan kirjosta esimerkiksi Google-mainonta sekä Facebook- ja Instagram-mainonta tavoittavat kohdennetusti verkkokaupalle oleelliset kohderyhmät.
Onnittelut! Sinä selvisit.
Siinäpä se, verkkokauppa yritykselle kookkaassa pähkinänkuoressa. Jos tämä kansalliseeposmainen verkkokauppa-Kalevala ei tyydyttänyt tiedonjanoasi, tilaa piruuttasi vielä maksuton verkkokauppavinkkisarjamme!
